Suomi vastasi komissiolle alkoholin etämyynnistä
Suomi joutui selvittämään alkoholin etämyyntiin liittyviä käytäntöjään Euroopan komissiolle torstaina.
Suomen alkoholin etämyyntiin liittyvät epäselvyydet ovat olleet tiedossa jo pitkään. Vuonna 2017 uudistetussa alkoholilainsäädännössä ei ole mainittu erikseen alkoholin etämyyntikieltoa.
EU-komission lisätietopyyntö on osa EU Pilot -menettelyä. Komissio arvioi vastaukset yleensä noin kahden kuukauden kuluessa.
Mikäli vastaus ei tyydytä, tapaus voidaan ratkaista kahta eri tietä:
- Suomi voi muuttaa käytäntöjään yhteensopiviksi EU-lainsäädännön kanssa tai löytää toisenlaisen neuvotteluratkaisun.
- Toinen vaihtoehto on rikkomusmenettely, jossa EU-komissio haastaisi Suomen EU-tuomioistuimeen EU-lainsäädännön rikkomisesta.
EU-komission lisätietopyyntö perustuu useisiin kanteluihin. Kantelujen mukaan Suomen nykyinen alkoholilaki, sellaisena kuin se on tulkittuna sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ohjeissa ja sellaisena kuin Alko on tällä hetkellä pannut sen täytäntöön, saattaa olla EU:n lainsäädännön kannalta ongelmallinen.
EU-komission mukaan Suomi on saattanut toimia vastoin tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta.
Yhdeksän sivua pitkässä vastauskirjeessään sosiaali- ja terveysministeriö avaa seikkaperäisesti Suomen alkoholilainsäädäntöä. Kirjeessä myös näpäytetään EU-komissiota.
”EU-komission tietopyynnössä viitataan moneen kertaan Valviran käytäntöön ja ohjeistukseen. Tässä suhteessa on ensin todettava, että viranomaisilla ei Suomessa ole oikeutta säätää tai määrätä sitovia oikeusnormeja. Tietopyynnössä käytetään myös ilmaisuja ’verkkokauppa’ ja ’etämyynti’, joita alkoholilaissa ei ole käytetty.”
EU-komission lisätietopyyntö koskee vain alkoholijuomia, jotka ovat enintään 5,5 prosenttisia. Tämä tarkoittaa, että pyyntö ei koske esimerkiksi viinin etämyynnin tarkentamista.
Ministeriön vastaus kiteyttää sen, miksi Suomi on EU-komission huomion kohteena. Etämyynnistä ei varsinaisesti ole lakiteitse päätetty, mutta vähittäismyynnistä alkoholilaki määrää tiukasti. Suomi vetoaa juuri vähittäismyyntiä koskeviin lakipykäliin. Jos alkoholinmyyjällä ei ole vähittäismyyntilupaa Suomessa, ”etämyynti” tai ”verkkokauppa” eivät onnistu.
Kirjeessä muistutetaan, että alkoholijuomia voidaan luovuttaa vain luvanvaraisessa paikassa, jossa voidaan tarkistaa esimerkiksi ostajan ikä.
”Luvanhaltijatkaan tai Alkokaan eivät saa luovuttaa alkoholijuomia kuluttajille esimerkiksi kotiinkuljetuksella, postin välityksellä tai pakettiautomaateista”, kirjeessä todetaan.
EU-komissio kysyy Suomelta: Onko ulkomaisen toimijan mahdollista saada vähittäismyyntilupaa Suomessa esimerkiksi alkoholin etämyynnille tai verkkokaupalle?
Käytännössä ei, ministeriö vastaa. Etämyynti ei onnistu, jos myyjät ovat sijoittuneet vain muihin jäsenvaltioihin eivätkä halua perustaa Suomen vähittäismyyntipaikkaa.
Ministeriön kirjeessä viitataan Korkeimman oikeuden vuonna 2015 tekemään päätökseen, jonka mukaan vähittäismyyntimonopoli ja -lupajärjestelmä eivät olleet ristiriidassa unionin oikeuden kanssa.
Hämmennystä ovat herättäneet Valviran ohjeet, joiden mukaan Suomen kansalainen voi tilata ulkomailta alkoholia, jos hän maksaa juomat suoraan ulkomaalaiselle toimijalle, ja lasti tulee kuljetusliikkeen mukana. Valviran tulkinta ja ohjeistus kansallisesta alkoholilaista on ollut se, että alkoholijuomien myynti ulkomailta Suomeen siten, että myyjä osallistuu kuljetuksen järjestämiseen ja maksaa verot Suomeen, rinnastuu vähittäismyyntiin Suomessa.
Tällöin myyjä voi rikkoa lakia.
Kirjeessään EU-komissiolle ministeriö täsmentää, että Valvira ei säädä lakeja. Valvira itse katsoo, että sen ohjeistuksella yksityishenkilön maahantuontiin ei ole oikeudellista sitovuutta.
Suomessa on meneillään useita esitutkintoja, joiden taustana on ennakkotapauksien hakeminen epäselviin etämyyntikäytöntöihin. Esitutkintojen taustalla on tutkintapyyntö, jonka Valvira teki yrityksistä viime syksynä. Yksi tutkittavista on tunnettu suomalainen viininviljelijä ja viinialan yrittäjä Juha Berglund.
Valvira haluaa tutkintapyynnön avulla saada tuomioistuimen linjauksen siitä, voivatko ulkomaiset yritykset myydä alkoholia suomalaisille niin, että yritykset myös ovat osaltaan mukana kuljetuksessa, maahantuonnissa ja tuotteen luovutuksessa ostajalle Suomessa.